Docventuresia tulee töllöstä jälleen! Näitä harvoja hetkiä vuodessa kun telkkari voittaa huomioni puolellensa. Docventuresin konsepti on hyvin mielenkiintoinen ja poikkeava. Osittain pidän tyylistä jolla ohjelmaa tehdään, mutta välillä jotkin asiat ärsyttävät suoraa lähetystä seuraillessa – but nothing’s perfect right? Kaiken a ja o on kuitenkin herätellä pohdiskelemaan asioita ja saada keskutelua aikaiseksi. Useimmiten näytettävät dokumentit ovatkin olleet mielenkiintoisia ja saaneet aivonystyrät poukkoilemaan informaatiotulvasta, vaikka poikkeuksia sääntöön toki on.
Kauden avasi politiikan maailmaan liittyvä dokumentti, jossa kuvattiin asioita Venäjän presidentin näkökulmasta antaen hyvin erilaista kuvaa asioita kuin mitä näin länsimaisen median kuluttajana on tottunut näkemään. Tämä herätteli minua minua pohtimaan totuuden syvintä olemusta, mikä on totta ja ei? Mistä jonkin voi tietää olevan totta? Kuka on oikeassa? Kun kaikki informaatio tuntuu nykyään olevan vähintään hailakasti värittynyttä ja medialukutaito voi olla nykypäivänä hyvinkin suurella koetuksella.
“Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole, ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.” – Aristoteles
Elämme maailmassa jossa vastaanotamme tietoa enemmän kuin koskaan ennen. Aika aijoin olen pohtinut onko tämä kuitenkaan aina niin hyvä juttu. Onko totta, että tieto todella lisää tuskaan, niin kuin vanha sanontakin kertoo. Onko hyvinvoinnillemme ja kehityksellemme oleellista tietää maailman toisellakin puolella tapahtuvia asioita – varmasti osittain onkin, mutta haittavaikutuksiltakaan ei voi välttyä. Kun miettii vaikkapa massamedian olemusta, on sekin pohjimmiltaan bisnestä. Tarkoitus on kertoa ihmisiä kiinnostavista asioista, asioista jotka ravisuttavat. Ihminen on luonnostaan utelias olento ja dramaattiset hetkauttavat asiat saavat voimakkaasti huomiomme, kun taas positiivissävytteiset asiat paljon lievemmin. Kaikki joukkotiedotusvälineet eivät varmastikaan ajattele kuluttajien parasta sanoisin, vaan turhan usein pääponttina voi hyvinkin olla toiminnan kannattavuus ja klikkauksien määrät. Mutta toisaalta, mikä mahdollisuus meillä kaikilla nykyaikana onkaan kerätä tietoutta ja paneutua syvemmin meitä kiinnostaviin asioihin sekä kehittyä omatoimisesti experteiksi niin monessa. Kunhan vain muistaa informaation käsittelyn key pointit; käytä useita lähteitä äläkä usko sokeasti mitään, vaan kyseenalaista, tutki ja tiedustele. Sitten tuumaile mitä mieltä olet, mutta muista kuitenkin että ainoa pysyvä asia maailmassa on muutos, eikä kukaan meistä voi tietää koskaan aivan kaikkea.
Recent Comments